Sopimusoikeus

Sopimusoikeus on oikeudenala, joka määrittelee pelisäännöt sopimusten tekemiselle, tulkinnalle sekä sopimushäiriötilanteita varten. 

Sopimusoikeus kuuluu jokaisen yrityksen arkipäivään, sillä yritystä sitoo toiminnan aikana monet sopimukset. Sopimusoikeus on oikeudenala, joka määrittelee pelisäännöt sopimusten tekemiselle, tulkinnalle sekä sopimushäiriötilanteita varten. Yrityksellä tulisi olla sekä yrityksen että sen omistajien ja työntekijöiden kannalta optimaaliset sopimukset.

Asianajaja Rasmus Toivanen laatii yritykselle sopimukset yrityksen erityispiirteet huomioiden. Tavallisimmat sopimukset, jotka lähes jokaisella yrityksellä tulisi olla ovat osakassopimus ja salassapitosopimus.

Osakassopimus

Osakassopimus on yrityksen omistajien välinen sopimus, joka määrittelee pelisäännöt osakkaiden välillä. Osakassopimus voidaan tehdä osakkaiden välille yritystoiminnan aikana, mutta suotavaa on, että osakassopimus laaditaan yrityksen perustamisen ja toiminnan aloittamisen yhteydessä tai kun yritykseen otetaan uusia osakkaita.  

Osakassopimus on osakkeenomistajien välinen vapaaehtoinen ja vapaamuotoinen sopimus yrityksen osakkaiden kesken. Siinä sovitaan yhtiön hallinnosta sekä osakkaiden välisistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Osakassopimuksesta ei säädetä erikseen missään laissa, joten sen tulkintaan sovelletaan yleisiä sopimusoikeudellisia periaatteita. Osakeyhtiölain säännöksillä on myös suuri vaikutus osakassopimuksen tekemiseen.

Osakassopimus on usein vaatimus sijoittajaosakkaille tai muille vähemmistöosakkaille, koska osakassopimuksessa voidaan turvata heidän etujaan paremmin kuin pelkän osakeyhtiölain perusteella.  

Osakassopimus on tärkeä myös mahdollisten kriisitilanteiden varalta. 

Ongelmia syntyy esimerkiksi, kun merkittävä osakas haluaa poistua yrityksestä ja tällaista tilannetta varten ei ole olemassa sopimusta. Riitaisuudet liittyvä tällöin siihen, millä hinnalla muut jäljelle jäävät osakkaat voivat lunastaa poistuvan osakkaan osuuden. Yhtiön arvo on saattanut moninkertaistua siitä, kun yritystoiminta aikoinaan aloitettiin. Osakassopimus on juuri tällaisia tilanteita varten. Osakassopimus on kriisitilanteiden ennakoimista. 

Salassapitosopimus

Salassapitosopimus tehdään usein yksipuolisena. Sillä varmistetaan luovuttavan osapuolen oikeudet sopimussuhteessa, jossa sen luottamuksellisia tietoja luovutetaan sopimussuhteen toiselle osapuolelle eli vastaanottavalle osapuolelle. Mikäli sopimussuhteen molemmat osapuolet luovuttavat luottamuksellista tietoa salassapitosopimus tehdään molemminpuolisena. 

Salassapitosopimus on tärkeä osa niin yritysten välisten kuin työntekijöiden ja työnantajan välisiä sopimuksia

Salassapitosopimus esiintyy yritysten välisissä sopimussuhteissa, mutta usein ne ovat arkipäivää myös työnantajan ja työntekijöiden välillä. Yrityksen kannalta on tärkeää, että sen palveluksessa olevat työntekijät ovat sitoutuneita pitämään salassa yrityksen luottamuksellisia tietoja. Työntekijöille tehtävä salassapitosopimus turvaa työnantajaa kahdella tapaa: ensinnäkin se antaa lakia kattavampaa turvaa,  mutta myös varmistaa sen, että työntekijät tulevat paremmin tietoiseksi salassapidon laajuudesta ja tärkeydestä. 

Mitä salassapitosopimuksessa määritetään? 

Salassapitosopimus on rakenteeltaan selkeä. Se määrittelee selvästi salassa pidettävän tiedon ja salassapidon laajuuden. Lisäksi se määrittelee salassapidon ajallisen keston. Salassapitosopimuksessa luottamuksellisten tietojen suojaa voidaan ulottaa sopimussuhteen jälkeiseen aikaan.  

Salassapitosopimuksessa voidaan myös määritellä salassapidon rikkomisesta sopimussakkoa. Sopimussakon etu on se, että kun salassapitoa on rikottu luovuttavan osapuolen ei tarvitse erikseen osoittaa kärsimäänsä vahinkoa sopimussakon määrän osalta. Vahingonkorvauksena voi vaatia sopimussakon ylittävää vahinkoa.   

Salassapidosta ja salassapidon rikkomisesta säädetään mm. liikesalaisuuslaissa, työsopimuslaissa sekä rikoslaissa. Salassapitosopimus on kuitenkin aina yksilöllinen ja hyvin tehty salassapitosopimus luo turvaa luovuttavalle osapuolelle. 

Sopimuksen laatiminen ja konsultaatio

Toimistollemme sopimusoikeus ja sopimusten laatiminen sekä tulkitseminen ovat arkipäivää. Laadimme yritysasiakkaidemme toimeksiannosta erilaisia sopimuksia ja arvioimme toisten tekemiä sopimusluonnoksia. Tavallista on, että toimistollemme tulevalla asiakkaalla on tulevan yhteistyökumppanin laatima sopimusluonnos, jonka käymme yhdessä läpi asiakkaamme kanssa ja varmistamme, että siinä on huomioitu myös asiakkaamme kannalta tärkeä asiat.

Asianajajan tehtävänä on varmistaa, että sopimusasiakirjaan sisällytetään kaikki oikeussuhteen kannalta merkitykselliset asiat.

Asianajajan tehtävänä on varmistaa sopimusneuvotteluissa ja sopimuksen laatimisvaiheessa, että sopimusasiakirjaan sisällytetään kaikki oikeussuhteen kannalta merkitykselliset asiat. Hyvä sopimus on luonteeltaan johdonmukainen ja pelkistetty, kieleltään selkeä ja se määrittelee riittävän täsmällisesti sopijapuolen oikeudet ja velvollisuudet. 

Toimistomme laatii ja konsultoi yrityksiä mm. seuraavissa sopimuksissa: osakassopimukset, salassapitosopimukset, johtajasopimukset, liikehuoneiston vuokrasopimukset, liiketoimintakaupan kauppakirjat/-sopimukset, rakennusalan eri sopimukset, työoikeudelliset sopimukset sekä monessa eri muussa sopimuksessa. 

Sopimusriidat

Melkein mikään sopimus ei ole kaiken kattava. Sopimuksiin tai sopimusten soveltamiseen voi liittyä tulkinnanvaraa, mikä on hyvin tavallista orastavassa sopimusriidassa.

Asianaja Rasmus Toivanen avustaa yritysasiakkaita myös jo syntyneissä sopimusriidoissa. On tärkeää, että asianajajaan ollaan yhteydessä mahdollisimman pian, kun sopimuksen kanssa syntyy ongelmia. Sillä tavalla toimistomme pystyy varmistamaan asiakkaan oikeuden toteutumisen parhaalla mahdollisella tavalla.  

Yhteydenotot sopimusasioissa

Sopimusasioissa kannattaa turvautua ammattilaiseen. 

Ensimmäinen yhteydenotto ja tilannekartoitus on maksuton. Olkaa yhteydessä jo tänään, niin kartoitamme avuntarpeenne.